keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Helpotusta negatiivisiin hetkiin

Ruokavalion muutoksen kautta alkanut tarve henkiseen "puhdistautumiseen" tai kasvuun on johtanut lukemaan useita "henkisiä" opuksia viimeisen vuoden aikana. Tämän myötä on tullut myös käsiteltyä omaa elämää, elämänkokemuksia ja omia tunteita ja toimintatapoja ihan uudella tavalla. Olen ymmärtänyt itsestäni paljon asioita, joita en ollut koskaan aiemmin huomannut ajatellakaan. Tämän kautta koen, että onnellisuus ja tyytyväisyys elämässä on lisääntynyt. Ihan konkreettisia muutoksia on esimerkiksi se, että kärsimätön luonteeni on tasoittunut huomattavasti. Olen aina kimpaantunut ihan järjettömästi mitä pienimmistä asioista ja ollut esimerkiksi todella huono odottamaan mitään. Aiemmin esimerkiksi avaimien kotiin jättäminen olisi aiheuttanut järjettömän kiukkuitkuraivarin, joka olisi kestänyt suunnilleen yhtä pitkään kuin jonkun toisen kotiintulon odottaminen. Nykyään saatan selvitä pienellä harmituksen tunteella, ja onnistua odottamaan rauhassa keksien jotain muuta tekemistä!

Olen myöskin ymmärtänyt, että aikaisempi tapani siirtää ikäviä tunteita syrjään odottamaan "parempaa käsittelyhetkeä" ei todellakaan ole hyvä asia. Esimerkiksi aiemmin suhteeni päättyessä tein juuri näin; aluksi en halunnut käsitellä tunteita, koska ne olivat liian kipeitä, joten päätin siirtää niitä kunnes niiden käsittelystä tuli helpompaa. Tietenkään siinä vaiheessa ne eivät enää vaan olleetkaan samoja tunteita.

Nyt juuri muutama hetki sitten tapahtuneen suhteen päättymisen olen käsitellyt aivan eri tavalla. En ole kertaakaan siirtänyt tunteita niiden tullessa. Olen pohtinut niitä läpi, ja jos on tuntunut, että samat ajatukset, jotka eivät johda mihinkään ovat jääneet pyörimään mieleen (esimerkiksi helposti iltaisin sängyssä maatessa) olen käyttänyt apunani alussa mainitsemieni kirjojen opetuksia.

Jo se, että tajuaa kaikkien negatiivisten tunteiden olevan mielen kiinnittymistä katoavaan, ja mahdollisuuden rauhaan, onneen ja ykseyteen olevan mahdollista edes teoriassa on ollut mulle ainakin tosi iso harppaus kohti onnellisuutta! Se antaa niin erilaisen näkökulman elämään.
Nykyään kun tunnen negatiivisia tunteita, esimerkiksi kaipausta, surua, ahdistusta niin koitan järkeillä asioita hetken:
"Tämä paha olo johtuu siitä, että ajattelen tätä tiettyä ihmistä. Mutta mikä oikeasti minulla on huonosti juuri tässä hetkessä, jossa nyt olen? Makaan omassa sängyssäni, rauhassa, ainut asia, joka on muka huonosti on ajatuksissani, pään sisällä. Se ei siis ole todellista. Todellisuudessa vain olen tässä ja kaikki on hyvin, kun luovun näistä ajatuksista".

Tän ajatusketjun läpikäyminen kestää noin puoli minuuttia ja auttaa jo ihan äärettömästi! Vaikka täydellinen hetkessä oleminen ei tule älyllisen ajattelun kautta niin silti elämänlaatu voi siis parantua jo sillä, että on kuullut (ja ymmärtänyt) valaistumisen olevan mahdollista ;)

Eckhart Tollen Läsnäolon voima -kirjasta:
"Unohda elämäntilanteesi hetkeksi ja kiinnitä huomio elämääsi. Elämäntilanteesi tapahtuu ajassa. Elämäsi on nyt. Elämäntilanteesi on pelkkää mielen aikaansaannosta. Elämäsi on todellista. Supista elämäsi tähän hetkeen. Yritä ratkaista, onko sinulla tällä hetkellä ongelmia. Ei huomenna, tai kymmenen minuutin kuluttua, vaan nyt. Onko sinulla nyt jokin ongelma?"
" Ongelmat ovat mielen luomia ja ne tarvitsevat aikaa pysyäkseen elinvoimaisina. Ne eivät voi selvitä läsnä olevan hetken todellisuudessa. Keskity tähän hetkeen, ja kerro mitä ongelmia sinulla on tällä hetkellä. En saa vastausta tähän kysymykseen, koska ongelmaa ei voi olla silloin, kun olet keskittynyt täydellisesti läsnä olevaan hetkeen."

2 kommenttia:

Pellon pientareella kirjoitti...

Kiva kuulla, itsellä samoja kokemuksia. Muutamasta kirjasta, kuten Tollen Uusi Maa, olen saanut tosi paljon tärkeitä oivalluksia.

Negatiiviset tunteet kuuluvat elämään, niitä on ja tulee olemaankin. Onkin tosiaan asennekysymys, miten niihin suhtautuu. Minusta ne pitää sallia, huomata, mutta ei "mennä niihin mukaan", luulla että "on yhtäkuin ne". Siten ne menettävät voimaansa ja menevät ohi. Ja kun tosiaan muistaa samalla nuo mainitsemasi kysymykset, muistaa olla vastustamatta sitä mikä on ja on tässä hetkessä, kiitollisena ja syvään hengitellen, onkin pian jo paljon parempi olo. "Kaikki on hyvin" -lause on auttanut minuakin.

Tsemppiä eroon. Taidat olla hyvällä tiellä sen asian kanssa.

Karoliina kirjoitti...

Kiitos! :)